Moscow, Russia

Järkkärikamera pysyi tänäänkin piilossa ylivarovaisen asenteen vuoksi, mutta pokkarilla otettiin parit kuvat. Moskova on nykyään erittäin turvallinen kaupunki, korkeintaan koppalakit tulevat välillä kiristelemään. Siitäkin kyllä selviää. Sillä välin kun taistelen kuvien uppimisen kanssa jaan hieman faktoja Moskovan meiningeistä:

Fakta 1: Liikennesääntöjä ei ole, ja vaikka olisikin niin eihän niitä kukaan noudata. Kääntyminen risteyksissä tapahtuu siten, että tuutataan äänitorvi pohjaan ja ryhmitytään edellä olevan kääntyjän viereen, kunnes suoraan menevät joutuvat koukkaamaan jalkakäytävän kautta. Jos auton katolla on vilkku, viimeisetkin liikennekulttuurin rippeet häviävät lopullisesti. Hämmästyttävää, että kolareita ei juuri tapahdu.

Fakta 2: Lähes kaikki ulkomaanpellet ja kamerakaulat pyörivät Punaisella torilla. Turistien vähyys yllätti ensimmäisenä Moskovan päivänä, mutta se johtuikin näemmä siitä, että pysyimme kaukana kyseisestä rysästä.

Fakta 3: Jos miliisi puhaltaa pilliin, joku on kämmännyt. Todennäköisesti sinä.

Fakta 4: Jonotuskulttuuri vaatii jonkin verran tottumista. Jäyhä suomalainen ei aivan heti pääse tiskille, sillä kaiken maailman maatuskat puskevat väliin vaikka kuinka yrittäisi olla edellisen tuntumalla. Ilman kertakaikkisen röyhkeää asennetta jonossa liikutaan korkeintaan väärään suuntaan kaikkien ohitellessa ja tunkiessa.

Fakta 5: Murran nyt mahdollisesti syntyneet ennakkoluulot moskovalaisten vieraanvaraisuuden ja ystävällisyyden puutteesta. Kadulla vastaantulevat saattavat vaikuttaa tympeiltä, eivätkä he puhu englantia, mutta sitkeällä kyselemisellä ja hymykuopilla homma kuin homma ratkeaa. Kunhan jään saa murrettua, suurin osa paikallisista on kyllä hyvin auttavaista ja ystävällistä!

Sen verran Moskovassa käynnistä, että jonkinlaista johdatusta on matkalla ollut, koska kaikki on mennyt viimeisen päälle hienosti ajoittaisesta sekoilusta huolimatta. Se, että päätimme pelata varman päälle ja olla Moskovassa kolme päivää koitui pelastuksemme: viisumien rekisteröinnissä menee sittenkin useampi päivä, eikä sitä saa todellakaan yhdellä käynnillä hoidettua niin kuin meille Suomen puolella vakuuteltiin. Onneksi päätimme lähteä hoitamaan rekisteröintiä heti ensimmäisenä päivänä ja saimme homman käyntiin.

Rekisteröintifirman löytäminenkään ei ollut aivan yksinkertaista. Oikean korttelin ja kadun etsimiseen meni harvinaisen kauan, eikä minkään oven edessä lukenut mitään kyseisestä firmasta. Lopulta soitimme firmaan ja sieltä luvattiin tulla ulos vastaan. Isoimmat sekoilut täällä liittyvät aina oikean paikan löytämiseen.

Huomenna käymme vielä korkkaamassa Kremlin omalta osaltamme ja luovutamme hostellihuoneen (Godzillas Hostel muuten ansaitsee täysin loistavan palautteen, 100% suosittelumme). Puolilta öin starttaa Pekingin juna, joten tämä saattaa olla viimeinen päivitys hetkeen. Pekingin tunnelmista lisää viikon päästä!

-Ville

Haa, päätettiin sitten lähteä Moskovan yöhön tutkimaan paikallisia mestoja. Trans-Siberia -oppaasta oltiin bongattu mesta nimeltä Chaikhona No 1, jota lähdettiin etsimään kun oltiin saatu freesit pyykit takaisin pesusta torstai-iltana. Ensin ei etsinnästä tullut mitään kun katu oli katottu väärin. Tämän seurauksena päätettiin mennä ensimmäiseen vastaantulevaan baariin, joka aiheutti melkoisesti seikkailuja. Eka mesta mitä katsottiin vaikutti kuumottavalta, noin 3 min psyykkauksen jälkeen uskallettiin sisälle paikkaan, joka osoittautui ruokakaupaksi. :) Tästä nolostuneena poikkesimme synkälle sivukujalle, josta löytyi B.B. King Blues Bar.

Tänne mentiin jo huomattavasti rohkeampana, ja kun heti sisään tullessa vastaan tuli tutut Blues Brothers -hahmot, ei ilta voinut kuin alkaa hyvin. Marssittiin tiskille, jossa ilmoitin "strastuitje, tri piva bazalsa", jonka seurauksena saatiin eteemme kolme tuoppia Guinnessia. :P Baari osoittautui varsineiseksi helmeksi: Paikalla oli vuosien varrella käynyt niin Scorpions ja Sting kuin muitakin kovia nimiä. Lisäksi varsin mukava (ja englantia semi-hyvin puhuva tarjoilijatar) opasti meidät oikeaan suuntaan alunperin etsimäämme chill-out mestan suhteen. Koskapa livebändi oli jo lopettanut, juotiin kaljat pois ja lähettiin kohti Chaikhona number unoa.

Mesta osoittautui todella hienoksi paikaksi. Letkeä musa soi, ja porukka poltteli vesipiippua viereisessä pöydässä. Oli erittäin hyvä fiilistellä kohta mennyttä Moskovaa ja tulevaa Uskomatonta Vojaasia ylt ympäri Aasiaa. Ville ilmoitti useaan otteeseen olevansa "tunnin päästä nukkumassa", josta saatiin makoisat naurut noin kolmannen kerran kohdalla. Juomakulttuuri on ruoka- ja muiden kulttuurien ohella yksi erittäin suuri osa kansakuntien perintöä, ja tämän reissun tarkoituksena on toki tutustua myös tähän osaan kunkin kansallisuuden perinteestä.

Lopuksi merkittäköön lokikirjaan että tällä hetkellä Ville kuorsaa erittäin makeasti, joten aivan tyhjistä lupauksista ei ollut kyse. Moskova 2:05 kuittaa,

- Pate & Petteri

Vika päivä Moskovassa käynnistyi hekumallisella, noin 50min jonottamisella paikallisessa postitoimistossa. Idea oli lähettää parit postikortit tutuille. Nopea operaatio osoittautuikin hermojaraastavaksi odotukseksi, kun edellä olevan kaverin ~15 kirjeen nippu vei ainakin 30min käsitellä kun leimaa tuli niin perkeleesti. Jotain asiasta kertoo se, että kaveri oli ottanut kirjan mukaan jonottamisen ajaksi.

Oikeastaan postiin mentiin vasta kun olimme luovuttaneet huoneen Godzillasissa ja jättäneet rinkat alakertaan talteen iltaa varten. Näin oli mukava lähteä selvittämään sitä viimeistä kysymysmerkkiä: eli onko rekisteröityminen mennyt läpi. Nyt metrolla suhailu meni jo kuin vanhoilta tekijöiltä, ja ScanTravelin toimisto löytyi pienehkön harhailun jälkeen. Homma oli kuin olikin onnistunut, ja tästä huojentuneena lähdimme tutustumaan Kremlinin sisälmyksiin astetta tarkemmin.

Ennen Kremliniä käytiin Novodevichyn luostarissa, jossa oli paljon "Moskovan barokki"-tyylisiä torneja, ympäriinsä kuljeskelevia nunnia etc. Tästä jatkettiin varsinaiseen Kremliniin, jonne täytyi mennä metallinpaljastimien yms läpi. Kremlinissä oli paljon hyvin samannäköisiä katedraaleja, japanilaisia turisteja sekä The Armoury Chamber. Chamberissa löytyi uskomaton kokoelma vanhoja pukuja, Keisaritar Petrovnan jumalaton vaunukokoelma sekä monenlaista muuta. Kannattaa käydä katsomassa jos vähänkään kiinnostaa vanhat vermeet ja aseet.

Käytiin vielä chillaamassa eilisessä bluesmestassa, ja tultiin hostellille hakemaan rinkat ja kirjoittamaan vika postaus venäjän puolelta.

Kohta siperia opettaa. :)

- Pate